Ehkäpä tämän juuri ja juuri kehtaa esitellä . Ensimmäinen koolaukseni kuivui kerittäväksi. Tähän lankaan kokeilin karkkivärejä tyttöni toiveen mukaan. Melkoisen makeahan tästä tuli. Ja levoton. Tästä tulee sukat, suurempaa pintaa en edes uskalla ajatella näin tiplukkaasta langasta.

Itse koolaus on tosi helppoa. Siis periaatteessa. Sen kun ruiskuttelet värejä lankaan ja käytät mikrossa. Se on siinä. Yllätys minulle oli se, että väri jäi just siihen kohtaan, mihin sen kaadoit. Väri ei leviä eikä tartu. Yritin puristella väriä tarttumaan tasaisesti, mutta ei se tartu vieressä olevaan lankaan, outoa! Tämän ominaisuuden kanssa kun oppii pelaamaan, niin homma on hauskaa!

Ikävin ominaisuus näissä väreissä on haju, yäk . Koko huusholli haisee värjäysoperaation jälkeen teolliselle mansikalle ja kirsikalle, ei hyvä. Haju onneksi lähtee langasta melko hyvin huuhtelemalla, ei ihan kokonaan, mutta menettelee.

Lähdenpä pistämään tämän langan puikoille. Hauska nähdä, miten hurjaa pintaa syntyy...

-Vika-