Miksi olemme aina niin väsyneitä?

Olemme tottuneet laittamaan syysväsymyksemme milloin veren alhaisen rautapitoisuuden, vitamiinien puutteen, laihduttamisen tai monen muun asian syyksi. Nyt olen kuitenkin löytänyt todellisen syyn. Olen väsynyt, koska olen ylityöllistetty!
Katsohan; maamme asukasluku on noin 5,1 miljoonaa, joista 2,2 miljoonaa on eläkkeellä. Jäljelle jää 2,9 miljoonaa, joiden pitää tehdä työtä.
Maassaamme on 1,8 miljoonaa koulutettavaa, joten jää 1,1 miljonaa, joiden on tehtävä työ.
Erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä on 660 000 henkilöä, joten jää 440 000, joiden pitää tehdä työ.
Armeijan palveluksessa on 93 000 henkilöä, joten jää 347 000, joiden on tehtävä työ.
Työttömänä on 300 000 henkilöä, joten jää 47 000, joiden on tehtävä työ.
Sairaaloissa on hoidettavana 43 000 henkilöä, joten jää 4000 henkilöä, joiden on tehtävä työ.
Maamme vankiloihin on suljettuna 3998 henkilöä, joten jää vain kaksi henkilöä, joiden on tehtävä työ, Sinä ja minä!
Ja sinä se vaan istut siellä vitsejä lukemassa!

                                                              ~~~~

Viime päivät olen kovasti miettinyt työn tekemistä ja työssä jaksamista. Nyt kun lomautukset ja irtisanomiset on kovin ajankohtaisia, tuntuu taas, että ne joilla töitä on väsyvät työtaakan alle. Itselleni työ on aina ollut osa minua, enkä ole koskaan voinut edes kuvitella jääväni kotiin kesälomaa pidemmäksi aikaa. Ja lomallakin alkaa kyllä jossain vaiheessa tekemään mieli töihin... Minut on äärimmäisen vaikea saada jäämään kotiin työpäivänä vaikka olisin kipeäkin. Pidän työn tekemisestä, ja kiirekään ei minua yleensä stressaa. Mutta työn pitää olla mielekästä, turhaa ja merkityksetöntä työtä en yksinkertaisesti suostu tekemään. Kovasti olen viime päivinä miettinyt, että miten säilyttää työn tekemisen ilo ja mielekkyys kun tuntuu että työssä väsyy vähän joka toinen? Itselleni parasta rentoutumista rankan työpäivän jälkeen onkin käsityöt, käsityöt vievät ajatukset pois kaikesta muusta paitsi käsillä olevasta asiasta, ja mieli lepää. Kauniit asiat tekevät hyvää mielelle, etenkin jos kauneus syntyy omista käsistä! Tärkeintä varmaan onkin tasapaino: työtä, kotia, perhettä, harrastusta, lepoa jne sopivissa suhteissa, suhteet vaan vaihtelee kunkin yksilön kohdalla erikseen.

Toinen asia mistä olen paapattanut kaikille jotka jaksavat kuunnella on harrastuksen hinta. Naiset etenkin usein potevat huonoa omaatuntoa harrastustensa kustannuksista. Aina mietitään että rahaa kuluu liikaa, lankakerä maksaa niin ja niin monta euroa ja helmet vei taas tilistä sen ja sen verran. Miehet sujuvasti käyttävät hyvillä mielin rahaa elektroniikkaan, kalastukseen, moottoripyörään, tietokoneisiin, ravintoloissa käyntiin, autoihin... ja iloitsevat harrastuksestaan. En jaksa uskoa että kukaan harrastaa itseään vararikkoon. Joten itse en ainakaan suostu suremaan että harrastuksiin menee rahaa, varmasti saan siitä itselleni jaksamista ja iloa arkeen koko rahan edestä ja enemmänkin.

 

~Tikki on puhunut